Timo lähti ylempään loppusarjaan

12.02.2022

Ilves logo vaaka

Voiko olla suurempaa Ilves-sydäntä, kun on elämästään vajaata kymmentä vuotta lukuun ottamatta eli lähes 60 vuoden aikakauden viettänyt keltavihreässä seurassa. Nyt Timo on siirtynyt ikuisesti ylempään sarjaan, missä ei tarvitse enää taistella kultamitaleista.

Timo Välikoski sai Ilves-kuumeen jo alle kymmenvuotiaana nappulana kotikaupunginosansa Amurin kortteleissa. Ensiapuklinikka ja rokote kuumeen hoitamiseen löytyi onneksi läheltä: Kaakinmaan kaupunginosan kentät eli pääareena Koulukadulla, missä silloisessa Mestaruussarjassa ampiaispaitainen Ilves löylytti vastustajiaan ilta toisensa jälkeen Lasse Oksasen, Juhani Lahtisen, Jarmo Vasaman, Erkki Koison ja Raimo Kilpiön johdolla. Läheiset juniorikiekkoiluun pyhitetyt Mummukopan sekä speedwayradan kaukalot tarjosivat mahdollisuuden sydämensä maailman nopeimmalle joukkuepelille menettäneelle nappulalle. Tyydyttääkseen urheilukipinänsä Timo Välikoski liittyi Ilvekseen.

Tuskinpa Timo silloin osasi aavistaa, että tästä liitosta tulisi elämänmittainen. Pelivuodet Ilveksen kaupunginosajoukkueissa, osallistuminen D-junioreiden Kanada-sarjaan valkopaitaisen New York Rangersin riveissä ja nousu lopulta seuran juniorien edustusjoukkueisiin avasivat portit kehittää taitoja aina edustustasolle asti.

Nousu edustusjoukkueeseen pelaajana ei kuitenkaan toteutunut Ilveksessä. Kahden kauden pelitovereista A-juniorijoukkueessa Ilveksen liigajoukkueeseen vuoroillaan nousivat maalivahdeista Markus Mattsson, Ari Hellgren, Pekka Blomqvist ja Pentti Hartin, puolustajista Hannu Helander, Matti Kaario, Hannu Palmu, Pasi Vainionpää ja Kai Weissman sekä hyökkääjistä Seppo Ahokainen, Esko Eriksson, Matti Hakanen, Seppo Hiitelä, Heimo Iivonen, Erkki Kesäläinen, Pasi Malhonen ja Jukka-Pekka Vuorinen.

Sen sijaan Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kiekkoillut Hämeenlinnan Tarmo, vuosien 1948 ja 1949 SM-kultaa vuollut hämäläisjoukkue, toivotti Timo Välikosken viiden muun Ilveksen A-junioripelaajan kanssa riveihinsä, kun pojan astuivat asepalvelukseen Tarmon kotikaupunkiin. Suomen sarjan itälohkossa kamppailivat Tarmon lisäksi JoKP, Jukurit, Imatran Ketterä, Koo-Koo, Lahden Reipas, SapKo ja Varkauden Valtit, Tarmon kokoonpanossa oli uraansa aloittelevia huippupelaajia Coloradon NHL-joukkueeseen asti tiensä raivanneesta Jukka Porvarista aina SM-liigan sarjajyriin SaiPan ja Kooveen Tuomo Martiniin sekä Reippaan Olavi Niemenrantaan.

Kausi sujui Timolta lupaavasti, hän pelasi kolmea ottelua vaille täyden sarjan. Kauden jälkeen taloudelliset seikat pakottivat Tarmon luopumaan sarjapaikastaan ja niin Timo asepalveluksen loputtua palasi Tampereelle. Veri veti edelleen jääkiekon pariin. Pelaajapolku oli kiven takana ellei hän jatkaisi sarjatasoja alempana. Ilveksen toiminnanjohtaja Seppo Helle näki Timosta potentiaalia rakastamansa lajin parissa ja ehdotti siirtymistä A-juniorijoukkueen taustajoukkoihin.

Kesällä 1973 Timo Välikoski astui polulle Ilves joukkueiden palvelukseen, jota ei enää milloinkaan jättänyt. Toki siviilielämän haasteet tuli ottaa huomioon, hankkia itselle ammatti ja laittaa muutkin siviilielämän asiat reilaan. Ensimmäiset kokemukset arkisesta työelämästä Timo keräsi isänsä omistamassa kuljetusliikkeessä kuljettamalla tavaraa pääasiassa Tampereen kaupungin alueella ja jakamalla myös postia jonkin aikaa. Valtion leipä tuntui kuitenkin turvalliselta ja niinpä Timo siirtyi Oy Alko AB:n vähittäisliikkeen myyjäksi, jonne Valkeakoskelta muutti töihin Leena-neitonen vuonna 1974. Seurustelu Leenan ja Timo välillä alkoi 1981, pari vuotta myöhemmin ostettiin kihlat, jotka johtivat ajallaan parin elämänpituiseen avioliittoon.

Timo Välikosken ura Ilveksessä jatkui A-juniorijoukkueen huoltajana ensimmäiset neljä kautta ja joukkueenjohtajana siitä eteenpäin. Ilves Murisee-lehti noteerasi Timo saavutuksia 1982 otsikolla: 12 Pelikautta — 6 Suomen Mestaruutta. Komea alku komealle uralle, johon tuossa vaiheessa voitiin lisätä oman peliuran aikana 1972 voitettu SM-pronssi. Komea ura täydentyi vielä roppakaupalla kaikenvärisistä SM-mitaleista, joista vuosien 1990 ja 2006 B-juniorien voittamat olivat kultaisia.

Timo Välikosken ammattitaitoista johtajuutta osasi Ilves käyttää hyväksi tarjoamalla junioripuolen kehityskaaren vahvistajaksi hänen luotsattavakseen B-juniorit 1980-luvun loppupuolella. Ammattimaisuus ja ammattitaitoisuus tulivat yhä voimakkaammin esille seuran pelaajatuotantoon, jolloin Timo Välikosken rooli oli korvaamaton. Kustannuspuolen nousu kausi kaudelta oli tuonut haasteita yhä enenevässä määrin, joita Timo roolissaan alkoi ratkoa.

Tunnollisuus, ahkeruus, yhteiskumppaneista huolehtiminen, ja luotettavuus takasivat joukkueille kausi kaudelta tukevan maaperän, josta saattoi ponnistaa kohti urheilullisia päämääriä ilman taloudellisia huolia. Joukkueen päivittäisten asioiden hoito sekin oli hyvin hyppysissä, kun kuljetukset, ruokailut, yöpymiset, varustehankinnat, jäävuorot, peliaikojen sopimiset ynnä pelaajien henkilökohtaisten asioiden kohtuulliset hoidot sujuivat rutiininomaisesti.

Perspektiiviä Timo Välikosken panoksesta suomalaisen kiekkoilun eteen voisivat tilastonikkarit vaivattomasti laskea niiden pelaajien lukumäärästä, mitkä hänen luotsaamiensa joukkueiden kautta nousivat urillaan SM-liigassa pelaavien joukkueiden edustusmiehistöihin, kantoivat ylpeinä Leijona-paitaa nuorten ja aikuisten maajoukkueiden menestyksiin päättyneissä arvoturnauksissa tai hankkivat leivänjatketta ammattikaukaloissa aina NHL-liigaa myöten. Kaikkien heidän kommenteissaan paistaa kiitollisuus Timon toimia kohtaan heidän pelattuaan hänen johtamiensa joukkueiden riveissä.

Luonteen vaatimattomuudesta kertonee tosiasia, ettei kukaan muista Timon milloinkaan nostaneen omaa panostaan korkeammalle kuin edustamansa seuran ja joukkueen.

Kiitollisuus edesmenneen Timo Välikosken työpanosta kohtaan pulppuaa kaikilta niiltä, jonka kanssa hän oli kosketuksissa mukaan lukien samoihin sarjoihin osallistuneet toiset suomalaisseurat. Ylpeys tekemäänsä työhön heijastui Timon kaikissa toimissa sekä sataprosenttinen lojaalisuus sekä luotsaamaansa joukkuetta että koko Ilves-seuraa kohtaan. Lainaus jo mainitusta 1982 vuoden artikkelista kertonee kaiken oleellisen edelliseen viitattuna: “Ilveshenki on joukkueen keskuudessa ollut aina mahtava. Ilveshenkeä on tarvittu tämänkin julkaisun aikaansaamiseksi. Ei epäilystäkään etteikö Ilveshenki säily tässä Suomen parhaassa junioriseurassa!”

Voiko tuon kauniimmin sanoa — varsinkaan kun sen lausui Timo Välikoski uudelleen keväällä 2019 — ennätyksellisen yhtäjaksoisen juniorikiekkoilun palvelemisen kokemuksella.

Ilves kiittää, mutta kaipaus on suuri.

Teksti: Kimmo Leinonen
Artikkeli on julkaistu Ilves Murisee -lehdessä syksyllä 2020.